Vuosikertomus

Vesilaitos

Vedenhankinta

Talousveden turvallisuus ja riittävyys on yksi ihmisten perustarpeista sekä edellytys talouden kehittymiselle ja työpaikkojen määrän kasvulle. Kaksi kolmannesta Tampereella käytettävästä talousvedestä on valmistettu pintavedestä ja loppu kolmannes on pohjavettä. Pintaveden käsittelylaitoksia on neljä sekä pohjavedenottamoita ja -käsittelylaitoksia viisi. Pinta- ja pohjavettä pumpattiin vedenkäsittelylaitoksille ja vedenottamoille yhteensä 20,3 milj. m3. Tästä määrästä pumpattiin 18,7 milj. m3 käsiteltyä vettä edelleen vesijohtoverkkoon. Verkostoon pumpatun veden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta.

Tampereen veden tuotantolaitoksiin tutustuu vuosittain erilaisia vierailuryhmiä kuten alan opiskelijoita ja ammattilaisia, asukasyhdistyksiä yms.

Vedenkäyttö Milj. m3 %
Kotitaloudet 10,5 60,3
Teollisuus 2,6 14,9
Muut kunnat * 0,5 2,9
Kaupungin oma käyttö 0,8 4,6
Muu käyttö ** 3 17,2
17,4 100

*) sis. Pirkkalaan johdettu vesi
**) Palonsammutusvesi, vuodot, mittarivirheet, juoksutukset ja huuhtelut.

*)Vuodesta 2007 alkaen asukasluku  sisältää myös Pirkkalan

Veden puhdistusprosessit pintavesilaitoksilla

Ruskon vedenkäsittelylaitoksella talousvettä tuotetaan Roineen järvivedestä. Ferrisulfaatilla saostettu järviveden humus poistetaan vedestä flotaation ja hiekkasuodatuksen avulla. Veden pH:n säätöön sekä kovuuden ja alkaliteetin lisäämiseen käytetään kalkkia ja hiilidioksidia. Käsittelytulos viimeistellään aktiivihiilisuodatuksella, joka poistaa vedestä hajuja ja makuja. Lopuksi vesi desinfioidaan eli veden hygieenisyys varmistetaan klooridioksidilla, kloorilla ja ultraviolettivalolla. Ruskon osuus koko verkostoon pumpatusta vesimäärästä oli vuonna 2016 noin 13,0 milj. m3 eli 70 % kokonaismäärästä.

Kaupinojan vedenkäsittelylaitoksen saneeraus ja laajennus oli käynnissä vuonna 2016. Laitos tulee valmistuttuaan toimimaan Tampereen Veden toisena päävesilaitoksena. Tämä lisää merkittävästi vedentuotannon toimintavarmuutta niin tavanomaisissa huoltotilanteissa kuin erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa, kun käytössä on kaksi kapasiteetiltaan toisensa korvaavaa laitosta.

Polson ja Kämmenniemen vedenkäsittelylaitokset käsittelevät Näsijärven pintavettä. Polyalumiinikloridilla saostettu järviveden humus poistetaan Polsossa kontakti- ja aktiivihiilisuodatuksella ja Kämmenniemessä flotaation sekä hiekka- ja aktiivihiilisuodatuksen avulla. Veden pH:n säätöön ja alkalointiin käytetään soodaa ja desinfiointiin natriumhypokloriittia. Kämmenniemen vesilaitoksella vesi desinfioidaan lisäksi ultraviolettivalolla.
Kämmenniemen laitokselta pumpattiin vettä kertomusvuonna Teiskon alueen erilliseen vesijohtoverkkoon noin 38 000 m3 ja Polsosta noin 14 000 m3.

Pohjavedenottamot ja -käsittelylaitokset sekä vesitornit

Messukylän pohjavesilaitoksella raudan ja mangaanin poistoon käytetään ilmastusta sekä hiekka- ja hiilisuodatusta. pH:n säätö ja alkalointi tehdään natriumhydroksidilla ja desinfiointi natriumhypokloriitilla ja ultraviolettivalolla.

Hyhkyn pohjavesilaitoksella rauta ja mangaani hapetetaan vettä ilmastamalla ja lisäämällä kaliumpermanganaattia. Tämän jälkeen saostunut rauta ja mangaani poistetaan hiekka- ja aktiivihiilisuodatuksella. Lopuksi vesi alkaloidaan natriumhydroksidilla sekä desinfioidaan natriumhypokloriitilla ja ultraviolettivalolla.

Mustalammen pohjavesilaitoksen puhdistusprosessi sisältää veden ilmastuksen ja hiekkasuodatuksen sekä alkaloinnin ja desinfioinnin. Ilmastus tapahtuu ilmastustorneissa mm. raudan poistamiseksi. pH:n säätöön ja alkalointiin käytetään natriumhydroksidia. Lopuksi vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla sekä ultraviolettivalolla.

Pinsiön ja Julkujärven pohjavedenottamoiden raakavesi on hyvälaatuista ja vedenkäsittelytarve pieni. Kyseisillä ottamoilla tehdään ainoastaan veden pH:n säätö ja alkalointi sekä desinfiointi. pH:n säätöön ja alkalointiin käytetään natriumhydroksidia ja desinfiointiin natriumhypokloriittia.

Pohjavedenottamoilta pumpattiin verkostoon yhteensä noin 5,6 milj. m3 vettä vuonna 2016, mikä vastaa 30 % kokonaismäärästä.

Tampereen Vesi seuraa vedenpintojen korkeutta pohjavesialueilla säännöllisesti. Vedenottomäärää pienennetään tarpeen mukaan, mikäli pohjaveden pinnankorkeudet lähtevät laskemaan.

Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys sekä Aakkulanharjun pohjavesialueen jatkotutkimukset valmistuivat kertomusvuonna. Tutkimuksia jatketaan muilla pohjavesialueilla vuonna 2017. Tutkimukset antavat arvokasta lisätietoa harjujen rakenteesta ja niiden pohjavesivarannoista.

Tampereen Vedellä on yhteensä kuusi vesitornia, jotka toimivat vesivarastoina ja tasaavat vedentuotantotarvetta. Ne sijaitsevat Kaupin Tähtitorninmäellä (2 kpl), Pyynikinharjulla, Hervannassa, Tesomalla ja Peltolammilla.

Rakentaminen ja saneeraus

Laitosten suunnittelussa, saneerauksessa ja uudisrakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota sekä prosessien että rakennusten energiatehokkuuteen. Jatkossa myös laitosten käyttöä sekä verkostoon pumppausta pyritään optimoimaan ottaen huomioon vedenkulutuksen vaihtelut alueittain ja toisaalta energian kulutus. Ajotavan optimointiin liittyen toteutettiin Tampereen Vedessä erillinen kehityshanke vuonna 2016.

Vuonna 2016 Messukylän pohjavedenkäsittelylaitokselle asennettiin varavoimakone, mikä mahdollistaa Messukylän vedentuotannon sähkökatkonkin aikana. Varavoimakone voidaan hätätilanteessa siirtää toiselle laitokselle tai pumppaamolle, mikä parantaa toimintavarmuutta. Kemikaaliturvallisuuden varmistamiseksi Messukylän laitokselle rakennettiin myös ajanmukaisemmat kemikaalien varastotilat ja lastauslaituri kertomusvuonna. Messukylässä tehtiin myös tutkimuksia lisäkaivon rakentamiseksi, jolla turvataan vedensaantia.

Kaupinojan vedenkäsittelylaitoksen saneeraus ja laajennuksen rakentaminen eteni vuonna 2016. Prosessi- ja työtilat valmistuivat kertomusvuonna kuten myös prosessilaitteiden asennus. Työ jatkuu laitteiden ja koko laitoksen koeajoilla sekä prosessin optimoinnilla vuonna 2017.

Pirkkalan vesitorni saneerattiin kokonaisuudessaan vuonna 2016. Samoin korjattiin Tesoman ja Hervannan vesitornien kattoja. Vesijohtoverkostoon rakennettiin myös yksi uusi paineenkorotusasema (Lintu-Hytti).

Riskien hallinta, toimintavarmuus ja työturvallisuus

Tampereen Vesi aloitti marraskuussa 2016 sosiaali- ja terveysministeriön (STM) suositteleman toimenpidesuunnitelman (WSP, Water Safety Plan) laadinnan koko vedentuotantoketjun riskien tunnistamiseksi ja turvallisen talousveden takaamiseksi. WSP:n tavoitteena on tunnistaa toimintaympäristöön ja koko vedentuotantoketjuun liittyvät riskit raakavesilähteistä alkaen aina kuluttajille asti. Lisäksi tavoite on määritellä toimenpiteet, joilla riskejä voidaan vähentää ja hallita talousveden laadun turvaamiseksi. Työ tehdään yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa ja se valmistuu vuonna 2017.

Ruskon vedenkäsittelylaitokselle laadittiin vuonna 2016 lainsäädännön vaatima kemikaaliturvallisuusselvitys, minkä lisäksi laitoksella pidettiin kemikaaliturvallisuuskatselmus. Vesilaitoksen henkilöstö harjoitteli myös toimintaa häiriötilanteissa syksyllä 2016 pidetyssä laajamittaisessa toimintavalmiusharjoituksessa.