Vuosikertomus

Toimitusjohtajan katsaus

Vuosi 2016 oli Tampereen Veden 118. toimintavuosi. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Vesijohtoveden laatu säilyi hyvänä. Putkirikkojen määrä runkojohdoissa kasvoi selvästi – niitä sattui 47 kpl eli 21 edellisvuoden ennätyspientä määrää enemmän. Laskuttamaton vedenkulutus sekin kasvoi ollen 17,3 % edellisvuoden 15,5 % sijasta. Jätevedenpuhdistamoiden lupaehdot saavutettiin lukuun ottamatta Raholan puhdistamolla kylmänä vuodenaikana sattuneita neljännesvuosiylityksiä. Liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohti ja työhyvinvointi parani. Vesi- ja jätevesimaksujen vertailuhinta oli neljänneksi halvin ja selvästi alle viidentoista suurimman laitoksen keskihinnan. Asiakastyytyväisyys parani Taloustutkimuksen WACSI-kyselyssä. Verkostojen saneeraukseen käytettiin tavanomainen rahamäärä, mutta tavoite uusia vähintään 1 % verkostopituudesta ei toteutunut, kun uusiminen kohdistui tavanomaista suurempiin ja kalliimpiin putki-osuuksiin. Seudullisten vesihuoltoratkaisujen selvittelyä tehtiin liikelaitoksessa tavoitteen edellyttämällä tavalla, mutta konsernitasolla asian käsittely päätettiin siirtää tulevaisuuteen.

Taloudellinen tulos oli selvästi tavoitetta parempi. Liikevaihto toteutui 0,5 M€ vuosisuunnitelmaa parempana, käyttömenoissa säästettiin 1,8 M€ ja poistojen määrä alittui 0,8 M€:lla, Liikeylijäämää oli 24,1 M€ eli 3,1 M€ alkuperäistä vuosisuunnitelmaa ja 1,3 M€ korotettuakin tavoitetta enemmän. Nettoinvestointeja tehtiin 21,3 M€ eli 0,1 M€ vuosisuunnitelmaa vähemmän.

Verkostojen uudisrakentaminen ja saneeraus sekä uusien runkoyhteyksien rakentaminen jatkuivat vilkkaina eri puolilla kaupunkia. Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus saatiin loppusuoralle. Kaupinojan ja Ruskon välille rakennettavan uuden päävesijohdon rakentamistyötä jatkettiin. Viimeinen uusien runkoyhteyksien toteuttamista jarruttanut valitus vesistönalituksista hylättiin KHO:ssa 7.9.2016 ja Koillis-Tampereen ja Tarastenjärven alueen vesihuollon turvaavien ratkaisujen toteuttamista päästiin jatkamaan. Parhaillaan rakennetaan Nurmi-Nikinväylä -vesihuoltoyhteyteen liittyvää vesistönalitusta Näsijärven Olkahistenlahden ja Katiskalahden alitse. Tampereen Vesi käynnisti myös runkovesijohdon ja -viemärin rakentamisen Hirviniemen alueelle kesäkuussa 2016 Tampereen kaupungin, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Nurmin Vesihuolto-osuuskunnan rahoittamana hankkeena. Messukylän pohjavedenottamolle hankittu varavoimakone saatiin käyttövalmiuteen. Raholan jätevedenpuhdistamon jälkikäsittelylaitteiston hankinta käynnistettiin.

Tampereen Vesi osallistui aktiivisesti vesihuollon seudullisiin hankkeisiin, erityisesti Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamon toteutussuunnitteluun. Keskuspuhdistamohankkeessa ovat mukana Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi, joiden jätevesistä 96 % puhdistetaan jo nykyisin Tampereella. Uusi yhteinen keskusjätevedenpuhdistamo Tampereen Sulkavuoressa on tarkoitus saada käyttöön vuoteen 2024 mennessä. Siihen saakka jätevedet käsitellään nykyisillä Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoilla.

Yhteistyö Keskuspuhdistamo Oy:n kanssa on ollut tiivistä meneillään olevassa ja vuoden 2017 maaliskuuhun kestävässä puhdistamon ja siirtolinjojen toteutussuunnittelussa. Tampereen Veden jo ennen yhtiön perustamista tilaama keskuspuhdistamon yleissuunnitelma valmistui syyskuussa 2015. Välittömästi sen jälkeen aloitettiin suunnittelusopimukseen sisältynyt toteutussuunnittelu, joka valmistuu v. 2017 alkukuukausina. Tampereen Vesi vastasi suunnittelun kustannuksista 1.4.2016 saakka, minkä jälkeen hankkeen rahoitusvastuu siirtyi puhdistamoyhtiölle, joka oli toteuttanut siihen mennessä kuudelle hankkeessa mukana olevalle kunnalle osoittamansa osakeannin. Tampereen Veden avainhenkilöt ovat mukana oman erikoisalansa suunnittelukokouksissa ja suunnitelmien kommentoinnissa.

Tampereen Vesi osallistui laajasti myös vesihuoltoalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mm. Tekesin Älyvesi -projektiin, Luonnonvarakeskuksen PProduct -hankkeeseen ’Jätevesilietefosforin potentiaali kasvintuotannossa ja vaikutukset ympäristöön ja elintarviketurvallisuuteen’, Tekesin PIMAKE-Inka -hankkeeseen ’Tampereen pilaantuneiden maiden käsittelykeskus ja Pirkanmaan keskuspuhdistamon lietetuhkan hyödyntäminen’ ja benchmarking -toimintaan. GTK:n kanssa selviteltiin Tampereen pohjavesilähteinä toimivien Aakkulanharjun, Epilänharjun ja Ylöjärvenharjun geologista rakennetta vedenhankinnan turvaamiseksi. Tampereen Vesi oli mukana myös VVY:n tiedotuskampanjoissa. Valmiussuunnittelua täydentävän WSP:n (Water Safety Plan) laadinta käynnistettiin ja valmistuu kesäkuussa 2017.

Tampereen Vedellä oli töissä vuoden lopussa vakinaisesti 130 henkilöä. Eläkkeelle jäi toimintavuoden aikana 2 henkilöä. Yhteensä 6 vakituisen tehtävän hoitajaa vaihtui vuoden aikana. Näistä kaksi täytettiin vakinaistamalla määräaikainen työntekijä ja neljä ulkoisella haulla. Henkilökunnan määrä on viime vuosina alentunut selvästi, muun muassa automatisoinnin, vuorotyöjärjestelyjen muutosten ja eläkkeelle jäämisiä hyödyntäneiden toiminnallisten muutosten avulla. Organisaation toimintavolyymi kasvaa jatkuvasti verkostojen laajentuessa ja liittyjämäärän kasvaessa, mikä edellyttää toimintojen jatkuvaa tehostamista nykyiselläkin henkilöstön määrällä.

Henkilöstön keski-ikä oli 48,8 vuotta. Täydennyskoulutusta järjestettiin runsaasti, samoin tyky-toimintaa. Useat henkilöt jatkoivat vesihuollon ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittamista. Henkilöstön työtyytyväisyyttä tutkittiin ja kehittämistoimenpiteitä toteutettiin. Työtapaturmilta ei kokonaan vältytty. Sairauspoissaolot nousivat hieman edellisvuodesta.

Kiitos hyvästä yhteistyöstä kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Lämmin kiitos myös koko henkilökunnalle hyvin tehdystä työstä.

Pekka Pesonen
Toimitusjohtaja